する:n ja なる:n käyttäminen に-partikkelin kanssa
| ← Edellinen (Potentiaalimuoto) | | Etusivu | | Seuraava (Konditionaalit) → |
Contents |
「する」:n ja 「なる」:n käyttäminen 「に」-partikkelin kanssa
Verbejä 「する」 ja 「なる」 voidaan käyttää yhdessä partikkelin 「に」 kanssa useiden hyödyllisten ilmausten muodostamiseksi. Olemme tottuneet käyttämään objektipartikkelia 「する」:n kanssa, koska yleensä jotain tehdään yleensä jollekin toiselle. Nyt näemme kuinka merkitys muuttuu kun vaihdamme partikkelin 「に」:hin. 「なる」:a taas käytetään aina 「に」-partikkelin kanssa, koska "tuleminen" ei ole johonkin toiseen vaikuttava teko vaan ennemminkin muutoksen kohde. Ainoa tässä oleva kieliopillinnen mielenkiinnon kohde on 「なる」:n käyttäminen i-adjektiivien ja verbien kanssa.
「する」:n ja 「なる」:n käyttäminen substantiivien ja na-adjektiivien kanssa
Kuten jo selitettiinkin, 「なる」:n käyttäminen substantiivien ja na-adjektiivien kanssa ei ole mitään uutta ja se toimii aika pitkälti juuri kuten voikin olettaa.
（１） 彼の日本語が上手になった。
- Hänen japaninsa (japanin kielen taitonsa) on tullut taitavaksi.
（２） 私は医者になった。
- Minusta tuli lääkäri.
（３） 私は有名な人になる。
- Minusta tulee kuuluisa.
「する」:n ja 「に」-partikkelin käyttäminen adjektiivien kanssa ei vaadi muuta kuin <a href="adgobi.html">Adverbit</a>-osion kertauksen. Substantiivien kanssa käytetettynä 「に」+「する」-yhdistelmä kuintekin merkitsee sitä, että ollaan tekemässä jotain kohti jotain muuta. Tämä muuttaa 「する」:n merkityksen muotoon "valita [X]". Tämä on yleisesti käytetty ilmaus esimerkiksi silloin kun tilataan ruokaa ravintolassa.
（１） 私は、ハンバーガーとサラダにします。
- Minä valitsen hampurilaisen ja salaatin. (kirj: Minä teen kohti hampurilaista ja salaattia.)
（２） 他にいいものがたくさんあるけど、やっぱりこれにする。
- On paljon muita hyviä asioita (vaihtoehtoja), mutta kuten arvelinkin, valitsen tämän.
「なる」:n käyttäminen i-adjektiivien kanssa
Koska 「に」 partikkeli on kohdepartikkeli, jota käytetään substantiivien ja laajennettuna na-adjektiivien kanssa, tarvitaan jotain muuta kertomaan, että jokin on tulossa i-adjektiiviksi. Koska "tuleminen" ilmaisee tilan muutosta, niin on järkevää kuvailla tätä prosessia käyttämällä adverbejä. Oikeastaan olemmekin jo käyttäneet (eräänlaisia) adverbejä edellisessä kappaleessa käyttämällä 「に」-partikkelia na-adjektiivien kanssa.
（１） 去年から背が高くなったね。
- Oletpa kasvanut viime vuodesta!
（２） 運動しているから、強くなる。
- Tulen vahvemmaksi, koska harrastan liikuntaa.
（３） 勉強をたくさんしたから、頭がよくなった。
- Koska opiskelin paljon, minusta tuli viisaampi. (kirj: Koska opiskelin paljon, minusta tuli päästäni hyvä.)
「する」:n ja 「なる」:n käyttäminen verbien kanssa
Saatoitkin jo ihmetellä kuinka 「なる」:a ja 「する」:a käytetään verbien kanssa, sillä ei ole olemassa tapaa, jolla voidaan määrittää verbiä suoraan toisella verbillä. Yksinkertainen ratkaisu on lisätä verbin perään yleismerkityksinen substantiivi, kuten こと （事） tai tapaa/vaikutelmaa merkitsevä よう （様）. Nämä substantiivit eivät viittaa mihinkään nimeomaiseen asiaan ja niitä käytetään jonkin muun asian kuvailussa. Tässä tapauksessa ne sallivat verbien määrittämisen samaan tapaan kuin substantiivien. Seuraavaksi joitakin esimerkkejä siitä kuin näitä yleismerkityksisiä substantiiveja käytetään 「なる」:n ja 「する」:n kanssa.
（１） 海外に行くことになった。
- On päätetty, että menen ulkomaille (kirj: Tapahtumaksi tuli ulkomaille meneminen)
（２） 毎日、肉を食べるようになった。
- Vaikuttaa siltä, että olen alkanut syödä lihaa joka päivä. (kirj: Tavaksi tuli lihan syöminen joka päivä)
（３） 海外に行くことにした。
- Päätin mennä ulkomaille. (kirj: Tein kohti ulkomaille menemistapahtumaa)
（４） 毎日、肉を食べるようにする。
- Pyrin syömään lihaa joka päivä. (kirj: Joka päivä teen kohti lihansyömistapaa.)
Voit määrittää 「なる」:a tai 「する」:a suoraan verbillä muodostamalla ensin substantiivilausekkeen ja sitten käsittelemällä koko lauseketta kuin tavallista substantiivia. Varsin näppärää, eikös niin? Toivon, että kirjaimellisten käännösten avulla tajuat paremmin miksi lauseet tarkoittavat sitä mitä tarkoittavat. Esimerkiksi kohdassa （４） 「～ようにする」 voidaan kääntää "pyrkiä johonkin", mutta japanissa se on vain tavoite kohti jollain tavalla toimimista.
Koska potentiaaliverbit kuvavaat ennemminkin toteutettavuuden tilaa kuin toimintaa (muistutuksena: tämän takia ei voida käyttää partikkelia 「を」), niitä käytetään usein yhdessä 「～ようになる」:n kanssa kuvaamaan tavan muutosta toteutettavuuden tilassa. Käytetäänpä tilaisuus hyväksemme ja harjoitellaan samalla verbien potentiaalimuodon taivutusta.
（１） 日本に来て、寿司が食べられるようになった。
- Kun tulin Japaniin, tulin kykeneväksi syömään sushia.
（２） 一年間練習したから、ピアノが弾けるようになった。
- Koska harjoittelin vuoden ajan, tulin kykeneväksi soittamaan pianoa.
（３） 地下に入って、富士山が見えなくなった。
- Maan alle mentäessä Fuji-vuoresta tuli näkymätön.
