Nyt ei ole kyse rehtorinpuhuttelusta, höpsö!

← Edellinen (Kohtelias muoto) Sisällysluettelo (Kysymykset) →



Henkilöiden asianmukainen puhutellu japaniksi

Oikean tyyppisen kielen käyttäminen tiettyjen henkilöiden kanssa puhuttaessa ei ole ainoa tärkeä asia vaan on myös tärkeää puhutella heitä oikealla tapaa. On myös tärkeää viitata itseensä sopivan kohteliaisuustason mukaisesti. Japanin kieli on siitä erikoinen kieli, että siinä on monia vaihtoehtoja yksinkertaisten sanojen "minä" ja "sinä" sanomiseen. Nyt opetellaan joitan tapoja viitata itseensä ja muihin.

Itseensä viittaaminen

On monia tapoja sanoa "minä" japaniksi. Toiset näistä sanoista eivät ole niin yleisiä kuin toiset ja tietyt sanat ovat toivottoman vanhanaikaisia. Tässä käydäänkin läpi yleisimmät sanat, jotka ovat käytössä nykyään. Kaikkien "minä"-sanojen käyttö on jaettu kahteen eri kategoriaan: sukupuolen ja kohteliaisuuden mukaiseen käyttöön. Toisin sanoen on olemassa sanoja, joita käyttävät yleensä miehet ja toisaalta sanoja, joita käyttävät yleensä vain naiset ja näiden kaikkien sanojen käyttö riippuu sosiaalisesta kontekstista.

Ennen kuin aloitetaan: pieni huomautus koskien sanaa 「」. Kanjin virallinen lukutapa on 「わたくし」, jota käytetään muodollisissa tilanteissa (kuten vaikkapa yrityksen johtajan puheessa). Tätä lukutapaa säestävät todennäköisesti kunnioittavat ja nöyrät muodot, joiden muodostaminen käydään läpi myöhemmin. Kaikissa muissa tilanteissa kanji luetaan yleensä 「わたし」. Se on sukupuolineutraali ja yleiskohtelias tapa sanoa "minä", sen takia se onkin yleensä yksi ensimmäisistä japanin opiskelijoille opetettavista sanoista.

Seuraavaksi lista yleisimmistä "minä"-sanoista ja niiden käytöstä:
  1. (わたくし) - Sekä naisten että miesten muodollisissa tilanteissa käyttämä.
  2. (わたし) - Sekä naisten että miesten tavallisissa kohteliaissa tilanteissa käyttämä.
  3. - Pääasiassa miesten käyttämä melko kohteliaista tilanteista melko tuttavallisiin tilanteisiin.
  4. - Hyvin karkea versio "minästä", jota käyttävät melkeinpä ainoastaan miehet hyvin tuttavallisissa tilanteissa.
  5. あたし - Hyvin naisellinen ja tuttavallinen tapa viitata itseensä. Monet tytöt ovat valinneet käyttöönsä sanan 「わたし」, johtuen あたし:n antamasta söpöstelevästä ja tyttömäisestä vaikutelmasta.
  6. Oma nimi - Myöskin hyvin naisellinen ja tavallaan lapsellinen tapa viita itseensä.
  7. わし - Yleensä keski-iän ylittäneiden miesten käyttämä.

Katsotaanpa kuinka sopivaa "minä"-sanan versiota käytetään erityyppisissä lauseissa. 「わたくし」 on jätetty pois, sillä hyvin muodollisia kielioppirakenteita ei ole vielä käyty läpi.

(1) 名前はキミです。- Minun nimeni on Kimi. (Neutraali, kohtelias)
(2) 名前はキミです。- Minun nimeni on Kimi. (Maskuliininen, kohtelias)
(3) 名前はペッカだ。- Minun nimeni on Pekka. (Maskuliininen, tuttavallinen)
(4) 名前はペッカだ。- Minun nimeni on Pekka. (Maskuliininen, tuttavallinen)
(5) あたし名前はリーサ。- Minun nimeni on Liisa. (Naisellinen, tuttavallinen)

Muihin henkilöihin viittaaminen nimeltä

Japanissa sanaa "sinä" ei käytetään läheskään niin paljon kuin suomessa. Toivon, että esimerkkikeskustelut Pekan, Liisan ja Jussin välillä ovat näyttäneet sen, että toisiin henkilöihin viitataan nimillä vaikka heitä puhuteltaisiinkin suoraan. Toinen yleinen puhuttelutapa on titteleiden käyttäminen, esimerkiksi 「社長」、「課長」、「先生」 jne. Sanaa 「先生」 käytetään yleisesti tietyn alan erityisosaajista tai merkittävää tietoa omaavista henkilöistä. Esimerkiksi, sanaa 「先生」 käytetään yleensä kun puhutellaan suoraan lääkäriä tai (tietysti) opettajaa. Tässä yhteydessä voidaan käyttää myös henkilön sukunimeä, esimerkiksi 「田中先生」 (opettaja Tanaka). Siinä tapauksessa, että toiseen henkilöön liittyvään suhteeseen ei liity minkäänlaisia titteleitä, voidaan käyttää henkilön nimeä (yleensä sukunimeä) ja liittää sen perään 「さん」 osoittamaan kohteliaisuutta. Jos sukunimeltä puhuttelu tuntuu liian kohteliaalta ja etäiseltä, voidaan titteli 「さん」 liittää myös etunimeen. 「さん」:in puhekielisempiä ja hellittelynimenomaisempia versioita ovat 「くん」 ja 「ちゃん」. 「くん」 liitetään yleensä samaan tai alempaan sosiaaliseen luokkaan kuuluvien miesten nimiin. (Esimerkiksi pomoni kutsuu minua nimellä 「キムくん」) 「ちゃん」 on hyvin hellä tapa viitata samaan tai alempaan sosiaaliseen luokkaan kuuluviin henkilöihin, yleensä naisiin.

Muihin henkilöihin viittaaminen käyttäen sanaa "sinä"

Olethan niin kiltti, että et käytä sanaa 「あなた」 aivan kuten sanaa "sinä" suomen kielessä. Henkilöiden suorassa puhuttelussa on kolme eri kohteliaisuustasoa: 1) Henkilön nimi, johon liitetään sopiva suffiksi, 2) koko henkilöönviittauksen poisjättäminen ja 3) sana 「あなた」. Itse asiassa siinä vaiheessa kun päästään kohtaan kolme asti, ollaan jo vaarallisesti lähestymässä epäkohteliaisuuden vyöhykettä. Suurimmaksi osaksi ei ole tarpeen käyttää minkäänlaista viittausta, koska henkilöä puhutellaan suoraan. "Sinä"-sanan taukoamaton tyrkyttäminen jokaisessa lauseessa kuulostaa siltä kuin olisit syyttämässä puhekumppaniasi jostain.

あなた」 on myös vanhanaikainen naisten tapa viitata aviomiehiinsä tai rakastajiinsa. Jollet ole keski-ikäinen nainen, jolla on japanilainen aviomies, epäilen vahvasti, että et tule käyttämään 「あなた」:a myös tässä merkityksessä.

Seuraavaksi joitain suomen "sinää" vastaavia sanoja. Tulet tuskin tarvitsemaan yhtään näistä sanoista, tämä koskee erityisesti listan jälkimmäistä puoliskoa.

  1. あなた - Käytetään yleisesti vain silloin kun ei ole muuta tapaa fyysisesti puhutella henkilöä tai kun henkilön nimeä ei tiedetä. Esimerkiksi lukijalle kohdistetut suorat kysymykset täytettävässä lomakkeessa voivat käyttää sanaa 「あなた」.
  2. - Voi olla hyvin läheinen ja ylimielinen tapa puhutella tyttöjä (erityisesti poikien käyttämänä). Voi olla myös tavallaan töykeä.
  3. お前 - Hyvin karkea ja törkeä puhuttelutapa. Yleensä miesten käyttämä ja se muuttuu usein muotoon 「おめえ」.
  4. あんた - Pöyhkeä ja tuttavallinen puhuttelutapa. Sanaa käyttävä henkilö on mahdollisesti loukkaantunut jostain.
  5. 手前 - Hyvin töykeä. Kuten 「お前」, lisätäkseen sanan tehoa, ihmiset tapaavat sanoa sen 「てめ~~」. Kuulostaa siltä kuin haluaisit hakata jonkun. Olen nähnyt sanaa käytettävän vain elokuvissa ja sarjakuvissa. Itse asiassa jos kokeilet käyttää sanaa ystäviisi, he aika varmasti nauravat sinulle päin naamaa ja sanovat, että olet lukenut liikaa sarjakuvia.
  6. 貴様 - Erittäin, erittäin töykeä. Kuulostaa siltä kuin haluaisit tappaa jonkun. Olen nähnyt myös tätä käytettävän ainoastaan sarjakuvissa. Liitin sen mukaan listaan vain sen takia, että voit ymmärtää ja nauttia sarjakuvistasi täysin rinnoin!

Muihin henkilöihin viittaaminen kolmannessa persoonassa

Sanoja 「」 ja 「彼女」 voidaan käyttää puhuttaessa henkilöistä kolmannessa persoonassa. Sanaa 「」 käytetään viitatessa miehiin ja sanaa 「彼女」 viitatessa naisiin. Huomaa että 「」 ja 「彼女」 voivat tarkoittaa myös "poikaystävä" ja "tyttöystävä". Joten mistä sitten tietää kummassa merkityksessä sanaa käytetään? No tietysti kontekstista. Esimerkiksi, jos joku kysyy 「彼女ですか?」, niin hän mitä ilmeisemmin tarkoittaa onko hän tyttöystäväsi, sillä kysymyksessä "onko hän hän?" ei ole koviinkaan suurta tolkkua. Toinen hieman harvemmin käytetty vaihtoehto on sanoa 「ガールフレンド」 ja 「ボーイフレンド」 ja voitkin varmaan arvata mitä sanat tarkoittavat.

Perheenjäseniin viittaaminen

Perheenjäseniin viittaaminen on hieman monimutkaisempaa kuin suomessa. (Asiat voisivat olla vielä huonomminkin, yritäpä opetella koreaa!). Koska tarkoituksena on olla lyhyt ja ytimekäs (sillä tämähän on kielioppiopas ei sanasto-opas), seuraava taulukko kattaa ainoastaan lähisukulaiset. Japanissa muiden henkilöiden perheenjäseniin viitataan kohteliaammilla ilmaisuilla kuin omiin perheenjäseniin. Tämä koskee vain sitä tilannetta kun puhut omista perheenjäsenistäsi jollekin omaan perheeseesi kuulumattomalle. Esimerkiksi omaan äitiisi viittaat sanalla 「」 kun puhut perheesi ulkopuolisille henkilöille, mutta saatat aivan hyvin kutsua häntä sanalla 「お母さん」 kun olet kotona oman perheesi kesken. Myös sanoissa, jotka viittaavat sisaruksiin, on eroja, riippuen siitä viitataanko vanhempaan vai nuorempaan sisarukseen. Seuraavasta taulukosta löytyy joitain yleisimpiä perheenjäseniin viittaavia sanoja. Osalle sanoista on myös muita vaihtoehtoja, joita ei ole merkitty taulukkoon.
Perheenjäsenet-taulukko
Oma perhe Jonkun muun perhe
Vanhemmat 両親 ご両親
Äiti お母さん
Isä お父さん
Vaimo 奥さん
Aviomies ご主人
Isosisko お姉さん
Isoveli お兄さん
Pikkusisko 妹さん
Pikkuveli 弟さん
Poika 息子 息子さん
Tytär 娘さん

Toista vaimoa tarkoittavaa sanaa, 「家内」, pidetään yleisesti poliittisesti erpäkorrektina, koska siinä käytettävät kanjit ovat "talo" ja "sisäpuoli", mikä antaa ymmärtää, että vaimojen kuuluu pysytellä kotona. Aamen. (Vitsit vitsinä)

← Edellinen (Kohtelias muoto) Sisällysluettelo (Kysymykset) →