Ihanaa, adjektiiveja!

← Edellinen (Partikkeleiden esittely) | Sisällysluettelo | Seuraava (Perusasiat verbeistä) →
Adjektiiviharjoitukset



Adjektiivien ominaisuudet

Nyt kun ostaam yhdistää kaksi substantiivia useilla tavoilla toisiinsa partikkeleita käyttämällä, voidaan myös haluta kuvailla substantiiveja adjektiiveilla. Adjektiivi määrittää sitä välittömästi seuraavaa substantiivia. Se voidaan yhdistää partikkelien avulla substantiiviin myös samalla tavalla kuin toinen substantiivi. Adjektiiveja on kahdenlaisia: na-adjektiiveja ja i-adjektiiveja. Seuraavaksi näemme millä tavalla ne eroavat toisistaan ja kuinka ne toimivat lauseessa.

Na-adjektiivit

Na-adjektiivit ovat helppoja oppia, koska ne toimivat käytännössä samallalailla kuin substantiivit. Itse asiassa ne ovat todella samanlaisia; oletuksena on, että ne toimivat täsmälleen samallalailla kuin substantiivit, jollen erikseen huomauta eroavaisuuksista. Yksi pääeroavaisuuksista on se, että na-adjektiivi voi määrittää sitä seuraavaa substantiivia suoraan kunhan niiden väliin lisätään kopula 「な」. (Tästä syystä nimi "na-adjektiivi".)

(1) 静か。- Hiljainen ihminen.

Sen lisäksi, että na-adjektiivi voi määrittää substantiivia suoraan 「な」-kopulan avulla, voidaan myös sanoa, että substantiivi on adjektiivi käyttämällä teema- tai tunniste-partikkelia lauserakenteessa [substantiivi] [partikkeli] [adjektiivi] (Esimerkiksi 「静か」 eli "Ihminen on hiljainen"). Tämä on käytännössä katsoen sama asia kuin olemisen ilmaiseminen substantiivien avulla, minkä olemmekin jo käsitelleet kahdessa edellisessä osiossa. Kuitenkaan siinä, että substantiivit olisivat adjektiiveja, ei ole mitään järkeä eli rakennetta [adjektiivi] [partikkeli] [substantiivi] ei voida käyttää (Esimerkiksi 「静か」eli "hiljainen on henkilö"). Tämä on kuitenkin varsin ilmeistä, sillä vaikka ihminen voi olla hiljainen niin siinä, että hiljainen olisi ihminen, ei ole mitään tolkkua.

(1) 友達親切。- Ystävä on kiltti.

(2) 友達親切。- Mitä tulee ystävän, on kiltti ihminen. (Ystävä on kiltti ihminen.)

Muistathan, että na-adjektiivit voivat käyttäytyä lähes tulkoon samalla tavalla kuin substantiivit? No, nytpähän näet tämän seuraavissa esimerkeissä.

(1) ペッカは好きだ。- Mitä Pekkaan tulee, kala on miellyttävä. (Pekka tykkää kalasta.)

(2) ペッカは好きじゃない。- Mitä Pekkaan tulee, kala ei ole miellyttävä. (Pekka ei tykkää kalasta.)

(3) ペッカは好きだった。- Mitä Pekkaan tulee, kala oli miellyttävä. (Pekka tykkäsi kalasta.)

(4) ペッカは好きじゃなかった。- Mitä Pekkaan tulee, kala ei ollut miellyttävä. (Pekka ei tykännyt kalasta.)

Näyttävätkö taivutukset tutuilta? Niiden ainakin pitäisi, jos olet huomioinut substantiivien olemisen taivutusta käsittelevän osion. Jos se, että "tykätä" on adjektiivi eikä verbi japanin kielessä, jäi vaivaamaan, niin voidaan ajatella 「好き」:n tarkoittavan vain "miellyttävä, mukava, toivottu, houkutteleva". Tässä nähdään myös hyvä esimerkki siitä kuinka teema- ja tunniste-partikkeli toimivat nätisti sopusoinnussa. Lause käsittelee aihetta "Pekka" ja tunniste-partikkelin määrittämä subjekti "kala" kertoo tarkalleen sen mistä Pekka tykkää.

Kolmea viimeistä taivutusta voidaan myös käyttää substantiivin suorassa määrittämisessä (muistathan liittää partikkelin 「な」 myönteiseen ei-menneeseen muotoon).

(1) 好きなタイプ。- Kala on miellyttävä tyyppiä (Sitä tyyppiä, joka pitää kalasta)

(2) 好きじゃないタイプ。- Kala ei ole miellyttävä tyyppiä (Sitä tyyppiä, joka ei pidä kalasta)

(3) 好きだったタイプ。- Kala oli miellyttävä tyyppiä (Sitä tyyppiä, joka piti kalasta)

(4) 好きじゃなかったタイプ。- Kala ei ollut miellyttävä tyyppiä (Sitä tyyppiä, joka ei pitänyt kalasta.)

Edellisissä esimerkeissä koko lauseke 「好き」、「好きじゃない」 jne. määrittää sanaa "tyyppi" ja kertoo sen tyyppisistä (henkilöistä), jotka pitävät tai eivät pidä kalasta. Tämän kaltaiset lauseet ovat käteviä, koska 「タイプは好きだ。」 tarkoitaisi "Tyyppi pitää kalasta", jossa ei ole taaskaan kovin paljon järkeä.

Myös kokonaista kuvailevaa lausetta voidaan käsitellä yhtenä substantiivina. Voimme sanoa esimerkiksi kokonaisen lauseekkeen teemalla miellyttävä, kuten seuraavassa esimerkissä.

(1) 好きじゃないタイプは、好きだ。
- Mitä tulee kala ei ole miellyttävä tyyppiin, on liha on miellyttävä. (Sen tyyppiset (ihmiset), jotka eivät pidä kalasta, pitävät lihasta.)

I-Adjektiivit

I-adjektiivin nimi juontuu siitä, että se loppuu aina hiragana-merkkiin 「い」. Tämä on okurigana, joka muuttuu adjektiivia taivutettaessa. Saatat tietääkin, että jokut na-adjektiivitkin loppuvat 「い」, kuten 「きれい(な)」. Miten nämä sitten erottaa toisistaan? Huonoja uutisia: Eron huomaamiseen ei ole olemassa varmaa tapaa. Todella hyvät uutiset ovat kuitenkin ne, että mieleeni tulee vain kaksi yleensä hiraganalla kirjoitettavaa na-adjektiivia, jotka loppuvat 「い」, nimittäin 「きれい」 ja 「嫌い」. Kaikki muut mieleeni tulevat na-adjektiivit, jotka loppuvat 「い」:hin, kirjoitetaan yleensä kanjeilla, joten on helppo huomata, ettei kyseessä ole i-adjektiivi. Esimerkiksi sanan 「きれい」 tapauksessa, sana kirjoitetaan kanjeilla 「綺麗」 tai 「奇麗」. Koska 「い」-osa sulkeutuu kanjin 「麗」 sisään, on helppo huomata, ettei kysessä voi olla i-adjektiivi. Tämä johtuu sitä, että i-adjektiivien 「い」:n koko pointti on se, että adjektiivia voidaan taivuttaa ilman että sillä on vaikutusta kanjiin. Itse asiassa 「嫌い」on ainoa mieleeni tuleva na-adjektiivi, joka loppuu kanjilla kirjoittamattomaan tavuun 「い」. Tämä johtuu siitä, että 「嫌い」on oikeasti verbin 「嫌う」 johdannainen.

Muistatko kuinka substantiivien olemisen ilmaisun kielteinen taivutus päättyi myöskin tavuun 「い」(じゃな)? No, i-adjektiiveja voidaan käsitellä samalla tavalla kuin substantiivien olemisen kielteistä taivutusta. Ja aivan kuten substantiivien olemisen kielteisessä taivutuksessakin, i-adjektiivien loppuun ei voida liittää kopulaa 「だ」 kuten substantiiveihin ja na-adjektiiveihin voidaan.

I-adjektiivien loppuun EI voi liittää kopulaa 「だ」.

Nyt kun tuo asia on selvitetty, voimme opetella i-adjektiivien taivutussäännöt. Taivutussääntöihin sisältyy kaksi uutta sääntöä. Kielteisessä muodossa viimeinen 「い」 tipautetaan pois ja lisätään 「くない」 ja menneessä muodossa 「い」:n tilalle liitetään 「かった」. Koska 「くない」 loppuu myöskin tavuun 「い」, kieltomuotoa voidaan kohdella kuten mitä tahansa i-adjektiivia. Sen takia kielteisen menneen muodon taivutussääntö on sama kuin myönteisen menneen muodon.

I-adjektiivien taivutussäännöt
Yhteenveto i-adjektiiveista
MyönteinenKielteinen
Ei-mennyt高い 高くない
Mennyt高かった 高くなかった

Substantiiveja voidaan määrittää liittämällä substantiivi adjektiivin perään.

(1) 高いビル。- Korkea rakennus.

(2) 高くないビル。- Ei korkea rakennus. (Rakennus, joka ei ole korkea.)

(3) 高かったビル。- Oli korkea rakennus. (Rakennus, joka oli korkea)

(4) 高くなかったビル。- Ei ollut korkea rakennus. (Rakennus, joka ei ollut korkea.)

Useita, missä tahansa taivutusmuodossa olevia adjektiiveja voidaan laittaa peräkkäin missä tahansa järjestyksessä.

(1) 静か高いビル。- Rauhallinen, korkea rakennus.

(2) 高くない静かビル。- Ei korkea, rauhallinen rakennus.

Huomaa, että i-adjektiivia käyttäen voidaan tehdä samanlaisia substantiivia kuvailevia lauseita kuin na-adjektiiveja käyttäen. Ainoa ero on tietysti se, ettei kopulaa 「な」 tarvita substantiivin suoraan määrittämiseen. Seuraavassa esimerkissä lauseke 「値段高い」 määrittää suoraan substantiivia 「レストラン」.

(1) 値段高いレストランあまり好きじゃない
- Mitä tulee korkea hintaiseen ravintolaan, ei kovin miellyttävä. (En pidä ravintoloista, joiden hinnat ovat korkeat.)

Ärsyttävä poikkeus

On yksi i-adjektiivi, joka käyttäytyy hieman erilailla kuin muut i-adjektiivit ja se on adjektiivi "hyvä". Tämä on klassinen tapaus siitä kuinka japanin opiskelu on aloittelijoille hankalampaa, koska yleisimmissä ja hyödyllisimmissä sanoissa on eniten poikkeuksia. Sana "hyvä" oli alunperin 「よい(良い)」. Ajan myötä se kuitenkin muuttui muotoon 「いい」. Kun sana kirjoitetaan kanjilla, se äännettään yleensä 「よい」, joten 「いい」 kirjoitetaan lähestulkoon aina hiraganalla. Sehän on aivan selkeää ja helppoa. Valitettavasti kaikki taivutusmuodon pohjautuvat kuitenkin edelleen sanaan 「よい」 eivätkä sanaan 「いい」. Tämä on nähtävissä seuraavasta taulukosta.

Toinen adjektiivi, joka toimii samanlailla, on 「かっこいい」, koska se on lyhennetty versio kahdesta yhteen liitetystä sanasta: 「格好」 ja 「いい」. Koska se päättyy sanaan 「いい」, myös sen taivutukset ovat vastaavat.


Adjektiivin 「いい」taivutus
MyönteinenKielteinen
Ei-mennyt いい よくない
Past よかった よくなかった
      
Adjektiivin 「かっこいい」taivutus
MyönteinenKielteinen
Non-Past かっこいい かっこよくない
Past かっこよかった かっこよくなかった

Pidäthän huolta siitä, että johdat kaikki taivutukset muodosta 「よい」 etkä muodosta 「いい」.

Esimerkit

(1) 値段あんまりよくない
- Hinta ei ole kovin hyvä.

(2) かっこよかった
- Hän oli tosi cool!

← Edellinen (Partikkeleiden esittely) Sisällysluettelo Seuraava (Perusasiat verbeistä) →
Adjektiivi harjoitukset