Partikkelien vallankumous

← Edellinen (Alisteiset lauseet) | Sisällysluettelo | Seuraava (Adverbien ja gobin käyttäminen) →



Viimeiset kolme partikkelia (Ei vaiskaan!)

Tähän mennessä on opittu jo monia hyvin tehokkaita ja vahvoja rakenteita, joiden avulla voidaan ilmaista melkein mitä tahansa. Pian nähdään kuinka 「の」-partikkeli antaa vielä enemmän ilmaisun vahvuutta, koska se avulla voidaan määrittää geneerinen eli yleimerkityksinen, abstrakti substantiivi. Nyt opitaan myös kuinka voidaan määrittää substantiiveja suoraan toisilla substantiiveilla. Kaikki tässä kappaleessa esiteltävät partikkelit voivat ryhmitellä substantiiveja yhteen eri tavoilla.

Tämä on viimeinen kappale, jossa keskitytään erityisesti partikkeleihin, mutta se ei tarkoita, etteikö muita partikkeleita olisi olemassa. Opimme useita muita partikkeleita pitkin matkaa, mutta niitä ei välttämättä nimetä sellaisiksi. Niin pitkään kun vain tiedät mikä sanojen merkitys on ja kuinka niitä käytetään, ei ole tärkeä tietää ovatko ne partikkeleita vai eivät.

Mukaanlukeva 「と」 partikkeli

「と」-partikkeli on siinä suhteessa samanlainen kuin partikkeli 「も」, että sekin sisältää mukaan ottamisen merkityksen. Se voi yhdistää kahta tai useampaa substantiivia ja merkitsee "ja".

(1) ナイフフォーク食べた。- Syödä kalaa veitsen ja haarukan avulla. (Syödä kalaa veitsellä ja haarukalla.)
(2) 雑誌葉書買った。- Osti kirjan, aikakausilehden ja postikortin.

Toinen 「と」-partikkelin samantyyppinen käyttötarkoitus on merkitä tekoa, joka on tehty yhdessa jokin henkilön tai asian kanssa.
(1) 友達話した。- Puhui ystävän kanssa.
(2) 先生会った。 - Tavata opettajan kanssa.

Summittaisen luetteloinin 「や」 ja 「とか」 partikkelit

Partikkelia 「や」, aivan kuin 「と」-partikkeliakin, käytetään yhden tai useamman substantiivin luetteloinnissa, paitsi että se on epämääräisempi kuin 「と」. Se vihjailee että saattaa olla vielä useampiakin asioita, jotka on jätetty listaamatta ja että kaikki listatut asiat eivät välttämättä päde. Voidaan ajatella, että tämä on "ja/tai" tai "jne." tyyppinen listaus.

(1) 飲み物カップナプキンは、いらない?- Eikö tarvita (asioita kuten) juoma, kuppi ja lautasliina jne.? (Etkö tarvitse esimerkiksi juomaa, kuppia ja lautasliinaa?)
(2) シャツ買う。- Ostaa (sellaisia asioita kuten) kengät ja paita jne. (Ostaa mm. kengät ja paita.)

「とか」-partikkelin merkitys on sama kuin partikkelin 「や」 mutta se on hieman puhekielisempi ilmaus.
(1) 飲み物とかカップとかナプキンは、いらない?- Eikö tarvita (asioita kuten) juoma, kuppi ja lautasliina jne.? (Etkö tarvitse esimerkiksi juomaa, kuppia ja lautasliinaa?)
(2) とかシャツ買う。- Ostaa (sellaisia asioita kuten) kengät ja paita jne. (Ostaa mm. kengät ja paita.)

「の」-partikkeli

Partikkelilla 「の」 on useita käyttötarkoituksia ja se onkin todellinen voimapartikkeli. Se esitellään tässä yhteydessä, koska, kuten 「と」- ja 「や」-partikkelit, sitä voidaan käyttää useamman substantiivin yhdistämisessä toisiinsa. Katsotaanpa muutamia esimerkkejä.

(1) ペッカ。- Pekan kirja.
(2) ペッカ。- Kirjan Pekka.
Ensimmäinen lause tarkoittaa "Pekan kirja". Toinen lause tarkoittaa taas "Kirjan Pekka" ja on todennäköisesti virhe. Ei kannata kuitenkaan tuudittautua siihen, että partikkeli 「の」 merkitsisi aina possessiivia, sillä se ei sitä tee, kuten seuraavissa esimerkeissä on nähtävissä.

(1) ペッカは、フィンランド大学学生だ。- Pekka on Suomen yliopiston opiskelija.
Hyvälle suomen kielelle tämä kääntyisi:"Pekka on opiskelijana suomalaisessa yliopistossa". Määrityksen järjestys on siis osittain päinvastainen suomeen verrattuna. 「学生フィンランド大学」 tarkoittaa "opiskelijan Suomen yliopisto", mikä on taas varmaankin virhe ja jossa ei ole kovinkaan paljon järkeä.

Substantiivi, jota määritetään, voidaan jättää kokonaan pois, mikäli kontekstista käy ilmi selvästi, mitä on jätetty pois. Seuraavat korostetut sanat voidaan jättää ylimääräisinä pois.
(1) そのシャツシャツ?- Se paita on kenen paita? (Kenen paita se paita on?)
(2) ペッカのシャツだ。- Se on Pekan paita.
muuttuu muotoon:
(1) そのシャツ?- Se paita on kenen? (Kenen paita se on?)
(2) ペッカだ。- Pekan.
(「その」 on lyhenne yhdistelmästä 「それ+の」, joten se määrittää substantiivia suoraan, koska partikkeli 「の」 on kinnittynyt siihen luontaisesti. Muita vastaavia sanoja ovat 「この」, joka on lähtöisin yhdistelmästä 「これの」 ja 「あの」 yhdistelmästä 「あれの」.)

(Suom. huom. Seuraavat asiat saattaavat olla hieman vaikeatajuisia, sillä suomessa ei ole vastaavia geneerisiä eli yleimerkityksisiä substantiiveja.)

Seuraavassa käyttötarkoituksessa partikkeli 「の」 korvaa substantiivin ja ottaa substantiivin itsensä roolin. Voimme siis käsitellä adjektiiveja ja verbejä aivan kuten substantiiveja liittämällä niihin 「の」-partikkelin. Tällöin partikkelista tulee yleismerkityksinen substantiivi, jota voidaan kohdella aivan kuten tavallista substantiivia.
(1) 白いは、かわいい。- Mitä tulee valkoiseen (asiaan), on söpö. (Valkoinen juttu on söpö.)
(2) 授業行く忘れた。- Unohtaa oppitunnille menemisasia. (Unohtaa tunnille meneminen.)

Osaamme käyttää suoraa objekti-, teema- ja tunniste-partikkelia verbien ja adjektiivien kanssa. Näiden kanssa ei siis tarvitse välttämättä käyttää 「の」-partikkelia. Sen sijaan voidaan käyttää substantiivia 「」 yleiskohteena tai substantiivia 「こと」 yleistapahtumana. Voidaan esimerkiksi sanoa:
(1) 白いは、かわいい。- Mitä tulee valkoiseen asiaan, on söpö. (Valkoinen esine on söpö.)
(2) 授業行くこと忘れた。- Unohtaa oppitunnille menemistapahtuma. (Unohtaa tunnille meneminen.)

「の」-partikkeli on kuitenkin hyvin käytännöllinen siinä, että sen avulla jonkin tietyn substantiivin erittely ei ole pakollista. Seuraavissa esimerkeissä 「の」-partikkeli ei korvaa mitään tiettyä substantiivia, vaan se vain sallii verbi- ja adjektiivilauseiden käsittelyn substantiivilauseiden lailla. Sivulauseet on korostettu.
(1) 毎日勉強するのは大変。 - Mitä tulee joka päivä opiskelu juttuun, on rankkaa. (Joka päivä opiskeleminen on rankkaa.)
(2) 毎日同じ食べるのは、面白くない。- Mitä tulee joka päivä saman asian syömiseen, ei ole mielenkiintoista. (Ei ole mielenkiintoista syödä joka päivä samaa.)

Saatoit huomata, että sana 「同じ」 määrittää suoraan substantiivia 「」 vaikkei se selkeästi olekaan i-adjektiivi. Minulla ei ole harmainta aavistustakaan miten tämä on mahdollista. Yksi selitys voisi olla se, että sana on oikeasti adverbi, jotka eivät, kuten pian opitaan, tarvitse partikkeleita.

Kun substantiivi korvataan partikkelilla 「の」, täytyy na-adjektiiveja käytettäessä lisätä edelleen kopula 「な」.
(1) 静か部屋が、リーサの部屋だ。- Hiljainen huone on se, joka on Liisan huone. (Hiljainen huone on Liisan huone.)
becomes:
(1) 静かのが、リーサの部屋だ。- Hiljainen (asia) on se, joka on Liisan huone. (Tuo hiljainen on Liisan huone.)

*Varoituksen sana on paikallaan: Tämä saattaa antaa sellaisen vaikutelman, että minkä tahansa sattumanvaraisen substantiivin voi korvata 「の」:lla, mutta asia ei olekaan niin. On tärkeä tajuta, että lauseen täytyy käsitellä virkettä, ei korvattua substantiivia. Esimerkiksi viime osiossa oli lause: 「学生じゃないは、 学校行かない」. Voisi luulla, että substantiivin 「」 voisi korvata yleissubstantiivilla 「の」 ja muuttaa lauseen muotoon:「学生じゃないは、学校行かない」. Tässä ei taas ole järkeä, koska lause ei koske virkettä "ei ole oppilas". Lauseesta tulee siten:"Se, ettei ole oppiskelija, ei mene kouluun", mikä on taas täysin siansaksaa, koska 'ei olla opiskelija' on olotila eikä siinä, että olotila menisi mihinkään, etenkään kouluun, ole kovin paljon järkeä.

「の」-partikkeli selityksenä

「の」-partikkeli liitettynä lauseen viimeisen virkkeen loppuun voi myös tuoda lauseeseen selittävän sävyn. Esimerkiksi jos joku kysyy:"Onko sinulla aikaa?", vastaus saattaa olla:"Itseasissa olen juuri nyt aika kiireinen". Myös käsitteellistä ylesmerkityksistä substantiivia "itseasissa" voidaan ilmaista 「の」-partikkelilla. Tämän tyyppisissä lauseissa on sisäänrakennettu muihin asioihin liittyviä syitä selittävä merkitys.

Esimerkkilauseemme ilmaistaan seuraavalla tavalla:
(1) 忙しい。- Mitä tulee tähän hetkeen, on itseasissa kiireinen. (Itseasissa olen nyt kiireinen.)

Edellinen kuulostaa hyvin pehmeältä ja naiselliselta. Oikeastaan aikuiset miehet käyttävätkin melkein aina väitteen tekevää kopulaa 「だ」, jolleivat he halua jostain kumman syystä kuulosta söpöiltä.
(2) 忙しいのだ。- Mitä tulee tähän hetkeen, on itseasissa kiireinen. (Itseasissa olen nyt kiireinen.)

Koska kopulaa 「だ」 ei voida kuitenkaan käyttää kysymyksissä, kysymyksissä samaiseen 「の」-partikkeliin ei sisälly erityistä naisellista sävyä ja sitä käyttävät sekä miehet että naiset.
(1) 忙しい?- Mitä tulee tähän hetkeen, onko itseasissa kiireinen? (Oletko itseasissa nyt kiireinen?) (sukupuolineutraali)

Kun 「の」-partikkelia käytetään olemisen ilmaisujen yhteydessä tässä selittävässä merkityksessä, on sitä ennen laitettava partikkeli 「な」, jotta se voidaan erottaa possessiivi tyyppisistä ilmaisuista.
(1) ユッシのだ。- Se on Jussin.
(2) ユッシのだ。- Se on Jussi. (selittäväsävyinen).
Lukuunottamatta tällaisia tapauksia, kaikki muu säilyy samanlaisena kuin aikaisemminkin.

Todellisuudessa, kun tämän tyyppistää selittävää sävyä käytetään koko ajan, 「のだ」 korvataan yleensä lyhyemmällä 「んだ」:lla. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että 「んだ」 on helpompi sanoa kuin 「のだ」. Tällä kieliopilla saattaa näyttää olevan useita erilaisia merkityksiä, koska sitä ei voida ainostaan käyttää kaikkien adjektiivi-, substantiivi- ja verbimuotojen kanssa vaan myös sitä itseään voidaan taivuttaa kuten kopulaa. Taivutustaulukosta voi tarkistaa mitä tämä tarkoittaa.

Tässä ei oikeastaan ole yhtään mitään uutta. Esimmäisessä taulukossa lisätään 「んだ」 (tai 「なんだ」) taivutettuun verbiin, substantiiviin tai adjektiiviin. Toisessa taulukossa 「んだ」 (tai 「なんだ」) lisätään taivuttamattomaan verbiin, substantiiviin tai adjektiiviin ja sitten taivutetaan 「んだ」:n 「だ」-osaa, aivan kuten tavallista kopulaa substantiivien ja na-adjektiivien yhteydessä. Älä vaan unohda liittää 「な」-kopulaa substantiiveihin ja na-adjektiiveihin.

「んだ」 liitettynä erilaisiin taivutuksiin
(「の」 tai 「のだ」 voidaan korvata 「んだ」:lla)
Subst./Na-Adj Verbi/I-Adj
Ei-mennyt 学生なんだ 飲むんだ
Kielteinen 学生じゃないんだ 飲まないんだ
Mennyt 学生だったんだ 飲んだんだ
Mennyt kielt. 学生じゃなかったんだ 飲まなかったんだ

「んだ」 taipuu itse
(「の」 voidaan korvata 「ん」:llä ja 「の」 tai 「のだ」 「んだ」:lla)
Subst./Na-Adj Verbi/I-Adj
Ei-mennyt 学生なんだ 飲むんだ
Kielteinen 学生なんじゃない 飲むんじゃない
Mennyt 学生なんだった 飲むんだった
Mennyt kielt. 学生なんじゃなかった 飲むんじゃなかった

Voisinpa sanoa, ettei substantiivien/na-adjektiivien mennyttä ja mennyttä-kielteistä muotoa käytetä juuri koskaan (erityisesti ei varsiinkaan muodon 「の」 kanssa), mutta ne on kuitenkin laitettu taulukoon, jotta se olisi täydellinen.

Ratkaiseva ero siinä käytänkö selittävää 「の」-partikkelia vai ei, on se kerrotaanko kuunlijalle "katsos nyt, tässä on syy" tai vaihtoehtoisesti välitetäänkö vain uutta tietoa. Jos esimerkiksi otetaan taas kysymys:"Onko sinulla nyt kiire?", voidaan vain yksinkertaisesti vastata: 「忙しい」. Jos kuitenkin kysytään:"Miksi et voi nyt muka jutella kanssani?", ollaan ilmeisesti jonkinlainen selitys velkaa ja vastataan: 「忙しいの」 tai 「忙しいんだ」. Tämä kielioppi on korvaamaton silloin kuin halutaan liittää erinäisiä selityksiä kysymyksiin. Esimerkiksi kysymystä "Hei, eikö ole jo vähän myöhä?" ei voida kysyä 「遅くない?」, koska se tarkoittaa "Eikö ole myöhä?". On välttämättöntä osoittaa että asialle halutaan selitys ja tämä ilmaistaan muodossa: 「遅いんじゃない?」

Katsotaan seuraavaksi joitakin esimerkkejä tilanteista, joissa tätä kielioppia käytetään.

Esimerkki 1

リーサ: どこ行く?- Mihin itseasissa on (olet) menossa?
ペッカ: 授業行くんだ。- Itseasissa menen tunnille.
Liisa: Mihin olitkaan menossa? (Kaipaa selitystä)
Pekka: Tunnillehan minä. (Selittävä)

Esimerkki 2

リーサ: 授業あるんじゃない?- Onko itse asissa niin, ettei nyt ole tuntia?
ペッカ: は、ないんだ。- Itse asiassa nyt ei ole.
Liisa: Eikö sinulla ole nyt tuntia? (Olettaa, että tunti olisi)
Pekka: Itse asissa ei ole. (Selittävä)

Esimerkki 3

リーサ: 授業ないんじゃない?- Eikö itse asiassa ole niin, ettei ole tuntia?
ペッカ: ううんある。- Ei, on (tunti).
Liisa: Eihän sinulla ole tuntia nyt? (Olettaa, ettei tuntia ole)
Pekka: Ei, on minulla tunti.

Esimerkki 4

リーサ: その買うんじゃなかったの?- Eikö itse asiassa ollut niin, että tuo henkilö oli se, joka ostaa.
ペッカ: ううん先生買うんだ。- Ei, sillä itse asiassa opettaja on se, joka ostaa.
Liisa: Eikö tuo henkilö ollut aikeissa ostaa? (Olettaa, että henkilö ostaisi)
Pekka: Ei, vaan opettaja aikoo ostaa. (Selittävä)

Esimerkki 5

リーサ: 朝ご飯食べるんじゃなかったよ。 - Itse asiassa ei kuule oli(si pitänyt) syödä aamiaista.
ペッカ: どうして? - Miksi?
Liisa: Ei olisi kuule pitänyt syödä aamiaista. (Selittävä)
Pekka: Miksei olisi?
(Lauseen päättävään partikkeliin よ tutustutaan paremmin seuraavassa osiossa.)

Ei hätää vaikka olisitkin nyt aivan ymmälläsi, tästä aiheesta nähdään vielä monta esimerkkiä matkan varrella. Kun kerran tajuat kuinka kaikki toimii, on parempi unohtaa suomen kieli täysin, koska kaksin- ja kolminkertaiset kiellot, kuten esimerkissä 3, saattavat olla varsin hämmentäviä. Japanissa se on kuitenkin varsin normaali ilmaus, niin kuin alat vähitelle tajuta kun totut japanilaiseen ajattelutapaan.

← Edellinen (Alisteiset lauseet) Sisällysluettelo Seuraava (Adverbien ja gobin käyttäminen) →