Halut ja ehdotukset

← Edellinen ("Pakon" ilmaiseminen) | Sisällysluettelo |Seuraava (Siteerattu alisteinen lause) →



Kuinka saat tahtosi läpi Japanissa

Nyt opitaan kuinka ilmaistaan tahtoa, joko yksinkertaisesti sanomalla halunsa suoraan tai sitten esittämällä hienovarainen ehdotus. Pääasialliset nyt käsiteltävät aiheet ovat 「たい」-taivutus ja volitionaali. Opimme myös 「たら」 ja 「ば」-konditionaalien erikoiskäytön neuvojen antamiseen.

Haluamiesi tekojen ilmaisu 「たい」:n avulla

Asioita, joita halutaan tehdä, voidaan ilmaista verbin 「たい」-muodolla. Verbin taivuttaminen 「たい」-muotoon on helppoa, se nimittäin tapahtuu liittäämällä 「たい」 verbin vartaloon. Toisin kuin suurin osa oppimistamme taivuksista, joissa verbistä tulee ru-verbi, niin tämä muoto oikeastaan muuttaa verbin i-adjektiiviksi (huomaa miten näppärästi 「たい」 loppuu 「い」:hin). Tämä on ihan järkeenkäypää, koska taivutettu muoto on kuvaus jostain, jota haluat tehdä. Kun verbi on taivutettu 「たい」-muotoon, niin sitä voidaan taivuttaa aivan samalla tavalla kuin mitä tahansa i-adjektiivia. 「たい」-muoto on kuitenkin erilainen kuin tavalliset i-adjektiivit, koska se on johdettu verbistä. Tämä tarkoittaa sitä, että partikkeleita, joita normaalisti käytetään verbien kanssa (esim. 「を」、「に」、「へ」 tai 「で」), voidaan kaikkia käyttää myös 「たい」-muodon kanssa, mikä ei päde tavallisiin i-adjektiiveihin. Tässä taivutustaulukko vain ja ainoastaan sinua varten.

「たい」-taivutukset
MyönteinenKielteinen
Ei-mennyt行きたい行きたくない
Mennyt行きたかった行きたくなかった

Esimerkit

(1) したいですか。
- Mitä haluat tehdä?

(2) 温泉行きたい
- Haluan mennä kylpylään.

(3) ケーキ食べたくないの?
- Etkö halua syödä kakkua?

(4) 食べたくなかったけど食べたくなった
- En halunnut syödä sitä, mutta sitten tulin halunneeksi syödä.

Esimerkin kohta (4) on varsin vaikea kääntää suomeksi, mutta se on melko yksinkertainen ymmärtää japaniksi, jos kertaat "なる」:n käyttäminen i-adjektiivien kanssa". 「なる」-verbin mennyttä muotoa käytettiin luomaan "tuli halunneksi syödä". Seuraavaksi "kielenkieputtaja", jossa käytetään kielteistä muotoa 「~たくない」 ja 「なる」-verbin mennyttä muotoa: 「食べたくなくなった」 (tarkoittaa "tuli ei halunneeksi syödä").

Voi tuntua itsestään selvältä, ettei 「ある」:a voi taivuttaa 「たい」-muotoon, koska elottomat asiat eivät voi haluta mitään. 「いる」 voidaan kuitenkin taivuttaa 「たい」-muotoon, kuten alla olevassa esimerkissä.

(5) ずっと一緒いたい
- Haluan olla kanssasi aina. (kirj: Haluan olla yhdessä pitkän aikaa.)

「たい」-muotoa voidaan käyttää vain ensimmäisessä persoonassa, koska tuskinpa pystyt lukemaan muiden ihmisten ajatuksia ja näkemään mitä he haluavat tehdä. Kun viitataan keneen tahansa muuhun kuin itseensä, on tavallista käyttää sellaisia ilmauksia, kuten "luulen, että hän halua..." tai "hän sanoi haluavansa...". Tämän kaltaisia ilmauksia opitaan myöhemmin. Jos kuitenkin kysytään kysymys, niin silloin voidaan totta kai käyttää 「たい」-muotoa, koska kysyessä ei oleta tietävänsä mitään.

(6) 遊びたいですか。
- Haluatko leikkiä koiran kanssa?

Haluamiesi tehtävien asioiden ja asioiden ilmaisu 「欲しい」:n avulla

Suomeksi haluamista ilmaistaan verbillä. Japanissa taas "haluta" on i-adjektiivi, ei verbi. Johonkin samantapaiseen olemme törmänneet jo aikaisemminkin, nimittäin 「好き」 on adjektiivi kun taas "tykätä" tai "pitää" suomeksi ovat verbejä. En porautunut kovin syvälle 「好き」:n toimintaan, mutta päätin kuiten omistaa kokonaisen osion 「欲しい」:lle, koska yhdistettynä verbin te-muotoon, se tarkoittaa "haluta jokin asia tehdyksi". "Haluan, että tämä tehdään"-tyyppistä vaatimusta kohteliaampi ja soveliaampi tapa esittää pyyntöjä opitaan "Pyyntöjen esittäminen"-osiossa.

Vaikkei tämä olekaan mikään kiveen kirjoitettu sääntö, niin joka tapauksessa, silloin kuin sanat liitetään verbin te-muodon perään tietyssä kieliopillisessa tarkoituksessa, on tavallista kirjoittaa ne hiraganalla. Tämä johtuu siitä, että kanjia on jo käytetty verbissä ja liitetystä sanasta tulee osa kyseistä verbiä.

Esimerkit

(1) 大きい縫いぐるみ欲しい
- Haluan ison pehmonuken!

(2) 全部食べてほしいんだけど・・・。
- Haluan, että kaikki syödään, mutta...

(3) 部屋きれいしてほしいのよ。
- Haluan, että huoneeni siivotaan!

Kuten jo mainitsinkin, on soveliaampi tapa pyytää eri asioita, mutta siihen palaamme vasta myöhemmin. Tätä kielioppirakennetta ei käytetä kovin usein, mutta se on otettu mukaan täydellisen kokonaisuuden saavuttamiseksi.

Siirtyminen kohti jonkin asian tekemistä käyttämällä verbin volitionaali-muotoa (tuttavallinen)

Termi volitionaali tarkoittaa tässä yhteydessä halua tehdä jotakin. Toisin sanoen volitionaali-muoto osoittaa, että joku on ryhtymässä johonkin puuhaan. Suomessa ei ole japanin volitionaalia vastaavaa muotoa, joten se käännetään suurimmassa osassa esimerkeistä yksinkertaisesti tyyliin "mennään" tai "mennäänkö" (englanniksi "let's" tai "shall we?"). Myöhemmin tulevassa oppitunnissa nähdään kuinka tätä muotoa voidaan käyttää myös kun yritetään tehdä jotain.

Verbien taivuttamiseksi volitionaali-muotoon tuttavallisessa puheessa tarvitaan taas kaksi erilaista taivutussääntöä, toinen ru-verbeille ja toinen u-verbeille. Ru-verbien tapauksessa poistettaan lopun 「る」 ja lisätään 「よう」. U-verbien kohdalla taas korvataan lopun / u /-vokaaliäänne / o /-vokaaliäänteellä ja lisätään vielä perään 「う」.

Taivutussäännöt tuttavalliselle volitionaali-muodolle
Seuraavaksi verbilista, jonka näkemiseen oletkin jo varmaan tottunut.
Esimerkki ru-verbit
TuttavallinenVolitionaali
食べ食べよう
よう
信じ信じよう
よう
起き起きよう
よう
掛け掛けよう
捨て捨てよう
調べ調べよう
    
Esimerkki u-verbit
TuttavallinenVolitionaali ローマ字ローマ字 (Vol.)
そう hanasuhanasou
こう kikukikou
ごう oyoguoyogou
ぼう asobuasobou
とう matumatou
もう nomunomou
ろうnaoru naorou
のうshinu shinou
おうkau kaou
    
Poikkeusverbit
TuttavallinenVolitionaali
するしよう
くるこよう

Esimerkit

Epäilenpä, ettet tule koskaan käyttämään verbimuotoa 「死のう」 (kuollaan!), mutta se on listassa mukana, että se olisi täysin kattava. Seuraavaksi joitain realistisia esimerkkejä.

(1) 今日しようか?
- Mitä tehtäisiin tänään?

(2) テーマパーク行こう
- Mennään teemapuistoon!

(3) 明日食べようか?
- Mitä syötäisiin huomenna?

(4) カレー食べよう
- Syödään currya!

Muista, että koska olet ryhtymässä tekemään jotain, ei ole kovin loogista taivuttaa tätä verbimuotoa menneeseen muotoon. Sen takia on vain yksi aikamuoto ja jos vaikkapa korvaisit sanan 「明日」 esimerkki (3):ssa esimerkiksi sanalla 「昨日」, niin lauseessa ei olisi enää kovin paljon järkeä.

Siirtyminen kohti jonkin asian tekemistä käyttämällä verbin volitionaali-muotoa (kohtelias)

Kohteliaan muodon taivuttaminen on vielä yksinkertaisempaa. Ei tarvitse tehdä muuta kuin lisätä 「~ましょう」 verbin vartaloon. Kuten masu-muodonkin kohdalla, niin myös tämän muotoisien verbien täytyy tulla aina lauseen loppuun. Itse asiassa, kaikkien kohteliaiden päätteiden on tultava aina loppuun eikä minnekään muualle, kuten olemmekin jo nähneet.
Taivutussäännöt kohteliaalle volitionaali-muodolle
Esimerkkiverbit
TuttavallinenVolitionaali
するましょう
くるましょう
寝るましょう
行く行きましょう
遊ぶ遊びましょう

Esimerkit

Tässä ei ole taas kerran mitään uutta, vain kohtelias versio volitionaalimuodosta.

(1) 今日しましょうか?
- Mitä tehtäisiin tänään?

(2) テーマパーク行きましょう
- Mennään teemapuistoon!

(3) 明日食べましょうか?
- Mitä syötäisiin huomenna?

(4) カレー食べましょう
- Syödään currya!

Ehdotusten tekeminen käyttämällä 「ば」- tai 「たら」-konditionaalia

Ehdotuksia voidaan tehdä käyttämällä 「ば」- tai 「たら」-konditionaalia ja lisäämällä loppuun 「どう」. Tämä tarkoittaa kirjaimellisesti "Jos tehdään [X], niin miten olisi?", suomeksi se voisi olla "Tehtäisiinkö [X]?". Kieliopillisesti tässä ei ole mitään uutta, mutta kyseessä on yleisesti käytetty sanonta.

Esimerkit

(1) 銀行行ったらどうですか。
- Mentäisiinkö pankkiin?

(2) たまに両親話せばどう
- Miten olisi, jos puhuisit vanhempiesi kanssa silloin tällöin?

← Edellinen ("Pakon" ilmaiseminen) Sisällysluettelo Seuraava (Siteerattu alisteinen lause) →