3 lipaisun päässä tikkarin ytimestä

← Edellinen (Pyynnöt ja käskyt) | Sisällysluettelo | Seuraava (Yhteenveto) →


Mikä! ...on lastittoman pääskysen lentonopeus?
-Pyhän Graalin sillanvartija

Numerot ja määrät

Japanin numerot ja laskeminen ovat tarpeeksi hankala asia saadakseen aivan oman lukunsa. Ensinnäkin numerojärjestelmä jakautuu neljän yksiköihin suomalaisen kolmeen jaottelun sijasta ja tämä vaikeuttaa japanilaisten numeroiden muuntamista suomeksi. Sen lisäksi japanissa on järjestelmä nimeltä laskusuffiksit, joita täytyy käyttää kun lasketaan erilaisia esineitä, eläimiä tai ihmisiä. Opimme yleispätevimmät ja laajimmiten käytetyt laskusuffiksit, jotta pääset alkuun ja voit opetella itseksesi lisää. Jos rehellisiä ollaan, niin laskusuffiksit saattavat olla ainoa asia, jonka takia saatat harkita japanin opiskelujesi lopettamista, ne ovat oikeasti niin hirveitä. Suosittelen, että sulattelet tätä kappaletta pieni pala kerrallaan, koska nyt tulee todella paljon asiaa, joka on vain opeteltava ulkoa.

Numerojärjestelmä

Japanin numerojärjestelmä on jaettu neljän yksiöihin, joten esimerkiksi luku 10.000.000 on oikeasti jaettu seuraavasti: 1000.0000. Kiitos vahvan länsimaisen vaikutuksen ja numeroiden standardisoinnin, kun numerot oikeasti kirjoitetaan, niin jaottelu on kuitenkin kolmen numeron sarjoissa. Tässä kymmennen ensimmäistä numeroa.
Numerot12345678910
漢字
ひらがな いち さん よん ろく しちなな はち きゅう じゅう

Kuten taulukosta näkyy, numero 4 voi olla joko 「」 tai 「よん」 ja numero 7 voi olla joko 「しち」 tai 「なな」. Periaatteessa molemmat ovat hyväksyttäviä lukutapoja kymmeneen saakka. Kymmenen jälkeen lukutavat ovat kuitenkin melkeinpä aina 「よん」 ja 「なな」. Yleisesti ottaen 「よん」:ia ja 「なな」:a suositaan 「」:n ja 「しち」:n sijasta melkein kaikissa tilanteissa.

Näitä kymmentä numeroa hyödyntäen voidaan laskea 1:stä 99:ään. Japani on suomea helpompi siinä mielessä, ettei tarvitse opetella ulkoa erillisiä sanoja tai taivutusmuotoja, kuten "yksitoista" tai "kahdeksankymmentä". Japaniksi nämä ilmaistaan yksinkertaisesti "kymmenen yksi" ja "kahdeksan kymmenen".

(1) 三十一 (さんじゅういち) = 31
(2) 五十四 (ごじゅうよん)= 54
(3) 七十七 (ななじゅうなな)= 77
(4) 二十 (にじゅう) = 20

Huomaa, että luvut kirjoitetaan aina joko kanjeilla tai numeraaleilla, koska hiraganalla kirjoitettuna ne voivat käydä varsin pitkiksi ja olla sitten melko vaikeatajuisia.

Numerot 99: jälkeen

Tässä suuremmat luvut:
Numerot1001.00010.00010^810^12
漢字
ひらがな ひゃく せん まん おく ちょう

Huomasiko kuinka luvut lisääntyivät neljällä numerolla mentäessä 10^4:stä 10^8:aan eli :in ja :n välillä? Tämä johtuu siitä, että japanissa luvut jaetaan neljän yksiköihin. Kun ensin lasketaan 1万:iin (10.000) saakka, niin aloitetaan uudestaan alusta kunnes päästään lukuun 9,999万, jolloin vaihdetaan 1億:uun (100.000.000). 100 on muuten ja 1.000 on , mutta kaikkiin lukuihin näiden jälkeen täytyy liittää eteen 1 eli lopuista yksiköistä tulee 一万 (10^4)、一億 (10^8) ja 一兆 (10^12).

Nyt osaat laskea 9.999.999.999.999.999:ään tai 9.999兆:hun asti yksinkertaisesti vaihtamalla numeroita kuten edellä. Nyt kuitenkin alkavat ongelmat. Yritä sanoa 「いちちょう」 、「ろくひゃく」 tai 「さんせん」 todella nopeasti, huomaat varmaankin, että se on vaikeaa, koska sanoissa toistetaan samankaltaisia konsonanttiäänteitä. Sen takia japanilaiset ovat päättäneet tehdä asiat itselleen helpoiksi ääntämällä kyseiset luvut 「いっちょう」、 「ろっぴゃく」 ja 「さんぜん」. Tätä asiaa käytiin alustavasti läpi Kanji-osion loppupäässä. Valitettavasti tämä vaikeuttaa eri lukutapojen muistamista. Seuraavaksi kaikki pienet äännemuutokset.

Numerals 漢字 ひらがな
300三百さんびゃく
600六百ろっぴゃく
800八百はっぴゃく
3000三千さんぜん
8000八千はっせん
10^12一兆いっちょう

(1) 四万三千七十六 (よんまんさんぜんななじゅうろく) = 43.076
(2) 七億六百二十四万九千二百二十二 (ななおくろっぴゃくにじゅうよんまんきゅうせんにひゃくにじゅうに) = 706.249.222
(3) 五百兆二万一 (ごひゃくちょうにまんいち) = 500.000.000.020.001

Huomaa, että tavan mukaan suuret luvut kirjoitetaan numeroin, sillä kanjeista voi tulla hyvin vaikeatulkintaisia.

Jotkut teistä voivat kaivata tietoa vielä tätä suuremmista luvuista, mutta tuskinpa tulet edes koskaan käyttämään lukua 「」, saatika sitten 「」:ta. Takaan, ettet tule tarvitsemaan tätä, mutta etsinpä kuitenkin tällaisen listan ihan vaan mielenkiinnon takia.

Ykköstä pienemmät numerot

Nolla on japaniksi 「」, mutta myös 「ゼロ」 ja 「マル」 ovat yleisiä nykyjapanissa. Desimaalien lukemisessa ei ole mitään erikoistekniikkaa, pilkku sanotaan yksinkertaisesti 「」 ja desimaalipilkun perään luetaan jokainen numero erikseen. Tässä esimerkki:
(1) 0.0021 - ゼロゼロゼロ

Negatiivisia numeroita ja lukuja käsitellään samoin kuin positiivisiakin, paitsi että luvun eteen sanotaan 「マイナス」.
(1) マイナス二十九 = -29

Laskeminen ja laskusuffiksit

No niin, nyt pääsemmekin sitten siihen hauskaan osaan. Kun lasketaan japaniksi numeroita, kaikki menee niin kuin voisi olettaakin eli ja niin pois päin. Jos kuitenkin halutaan laskea minkä tahansa sorttisia esineitä tai asioita, niin numeron perässä on käytettävä laskusuffiksiksi kutsuttua liitettä, joka taas riippuu siitä minkälaista asiaa ollaan laskemassa ja vielä kaiken hyvän lisäksi niitä käytettäessä tapahtuu usein äännemuutoksia, kuten edellä nähdyssä 六百:ssa jne... Laskusuffiksit ovat tavallisesti yksittäisiä kanji-merkkejä, joilla on usein erityinen lukutapa vain laskusuffiksia varten. Ensimmäiseksi opimme päivämäärissä käytettävät laskusuffiksit.

Päivämäärät

Vuoden ilmaiseminen on helppoa, täytyy vain sanoa luku ja lisätä sen perään 「」, jonka ääntämys on tässä tapauksessa 「ねん」. Esimerkiksi vuodesta 2003 tulee 2003年 (にせんさんねん). Knoppi onkin siinä, että Japanissa on käytössä toinen kalenteri, joka alkaa alusta aina kuin uusi keisari astuu valtaan. Vuosilukua edeltää kauden nimi, esimerkiksi tämä vuosi on: 平成19年. Syntymävuoteni, 1981, on 昭和56年 (Showa-kausi kesti vuodesta 1926 vuoteen 1989). Voisi luulla, ettei tällä tiedolla tee mitään, mutta jos aiot täyttää lomakkeita Japanissa, niin sinulta kysytään usein syntymäpäivääsi tai kuluvaa päivämäärää japanilaisen kalenterin (和暦) mukaan. Joten tässäpä siisti muunnin, jonka avulla voit muuntaa gregoriaanisen kalenterin vuodet japanilaisen kalenterin mukaisiksi ja toisin päin.

Kuukausien sanominen japaniksi on itseasiassa helpompaa kuin suomeksi, koska ei tarvitse tehdä muuta kuin kirjoittaa kuukauden numero (joko numeroin tai kanjein) ja lisätä 「」, jonka lukutapa on 「がつ」. Kiinnitä kuitenkin huomiosi huhtikuuhun (4月), heinäkuuhun (7月) ja syyskuuhun (9月), joiden ääntämykset ovat 「しがつ」、「しちがつ」 ja 「くがつ」 tässä järjestyksessä.

Lopuksi pääsemmekin kuukauden päiviin, joissa päänsärky sitten alkaakin. Kuukauden ensimmäinen päivä on 「ついたち」 (一日); eri asia kuin 「いちにち」 (一日), joka tarkoittaa "yksi päivä". Lukuunottamatta tätä ja joitakin muita kohta läpikäytäviä poikkeuksia, voidaan päivämäärät muodostaa sanomalla numero ja lisäämällä sen perään 「」, jonka ääntämys on tässä tapauksessa 「にち」. Esimerkiksi, 26. päivästä tulee 26日にじゅうろくにち). Melko simppeliä, mutta kuitenkin ensimmäiset 10 päivää, 14., 19. 20. ja 29. päivä ovat poikkeuksia, joiden erityiset lukutavat on opeteltava erikseen ulkoa. Jos pidät ulkoaopettelusta, niin sinulla on valttikortit kädessäsi. Huomaa, että kanjit eivät muutu, ainoastaan lukutapa.


1. päivä 2. päivä 3. päivä 4. päivä 5. päivä 6. päivä 7. päivä 8. päivä 9. päivä 10. päivä 14. päivä 19. päivä 20. päivä 24. päivä 29. päivä









































































Japanissa päivämäärän esitystapa on kansaivälisen esitystavan mukainen ja näyttää seuraavalta: VVVV年KK月PP日. Esimerkiksi tänään on: 2003年12月2日

Aika

Nyt opitaan kuinka kellonajat sanotaan. Tasatunnit ilmoitetaan sanomalla numero ja liittämällä sen perään 「」, joka luetaan tässä tapauksessa 「」. Seuraavaksi taulukko poikkeuksista.
フィン語kello 4kello 7kello 9
漢字 四時 七時 九時
ひらがな よじ しちじ くじ

Huomaatko kuinka kiusankappalenumerot 4, 7 ja 9 putkahtelevat koko ajan esiin? Niinpä, niitä, ja joskus myös numeroita 1, 6 ja 8, täytyykin pitää silmällä.

Minuutit ilmaistaan lisäämällä numeron perään 「」, joka yleensä luetaan 「ふん」, paitsi seuraavissa poikkeustapauksissa:

フィン語 1 min3 min4 min6 min8 min10 min
漢字 一分 三分 四分 六分 八分 十分
ひらがな いっぷん さんぷん よんぷん ろっぷん はっぷん じゅっぷん

Tätä suurempien lukujen tapauksessa käytetään normaalia isompien lukujen lukutapaa ja kierrätetään luvun päättävän numeron (1-10) lukutapaa. Esimerkiksi 24 minuuttia on 「にじゅうよんぷん」 (二十四分) kun taas 30 minuuttia on 「さんじゅっぷん」 (三十分). On myös olemassa muita vähemmän yleisiä mutta silti kelpoisia ääntämyksiä, kuten 「はちふん」 「八分」:lle ja 「じっぷん」 「十分」:lle (tätä ei käytetä juuri koskaan).

Kaikki sekuntien lukutavat koostuvat numerosta plus laskusuffiksista 「」, joka luetaan 「びょう」. Sekunneille ei ole poikkeuksellisia lukutapoja.

Joitain esimerkkejä kellonajoista.
(1) 1時24分(いちじ・にじゅうよんぷん) - 1:24
(2) 午後4時10分 (ごご・よじ・じゅっぷん) - 4:10 päivällä
(3) 午前9時16分 (ごぜん・くじ・じゅうろっぷん) - 9:16 aamulla
(4) 13時16分 (じゅうさんじ・じゅうろっぷん) - 13:16
(5) 2時18分13秒 (にじ・じゅうはっぷん・じゅうさんびょう) - 2:18:13

(Suom. huom. 午前 tarkoittaa "ennen keskipäivää" ja vastaa englannin ilmaisua "AM". 午後 tarkoittaa vastaavasti "keskipäivän jälkeen" ja vastaa englannin ilmaisua "PM")

Aikajaksot

Hah! Lyön vetoa, että luulit ajanilmaisujen olevan jo käsitelty, mutta arvaapa uudestaan. Tällä kertaan opetellaan laskusuffikseja eripituisten aikajaksojen laskemiseksi. Peruslaskusuffiksi ajanjaksoille on 「」, joka luetaan 「かん」. Tämä laskusuffiksi voidaan liittää tuntien, päivien, viikkojen ja vuosien perään. Minuutit (yleisesti ottaen) ja sekunnit eivät tarvitse tätä laskusuffiksia ja kuukausilla on oma laskusuffiksinsa, jonka käymme läpi tämän jälkeen.

(1) 二時間四十分 (にじかん・よんじゅっぷん) - 2 tuntia 40 minuuttia
(2) 二十日間 (はつかかん) - 20 päivää
(3) 十五日間 (じゅうごにちかん) - 15 päivää
(4) 二年間 (にねんかん) - kaksi vuotta
(5) 三週間 (さんしゅうかん) - kolme viikkkoa
(6)  一日 (いちにち) - 1 päivä
Kuten edellä mainitsin, yhden päivän mittainen aika on 「一日」 (いちにち), joka on eri asia kuin kuun 1. päivä: 「ついたち」.

Poikkeukselliset lukutavat viikkoja laskettaessa ovat yksi viikko: 「一週間」 (いっしゅうかん) ja 8 viikkoa: 「八週間」 (はっしゅうかん).

Kuukausien lukumäärää laskettaessa käytetään yksinkertaisesti tavallista numeroa ja lisätään sen perään 「か」 ja 「」, jonka ääntämys on tässä tapauksessa 「げつeikäがつ」. Tässä laskusuffiksissa käytettävä 「か」 kirjoitetaan yleensä kuten pieni katakana 「ヶ」, mikä saattaa olla varsin hämmentävää, koska se luetaan silti 「か」 eikä 「け」. Tämä pikku 「ヶ」 on oikeasti aivan täysin eri asia kuin katakana 「ケ」, sillä se on oikeasti lyhenne kanjista 「箇」, alunperin laskusuffiksina käytetystä kanjista. Tätä samaista pikku 「ヶ」:tä käytetään myös joissain paikannimissä, kuten 「千駄」 ja muisssa laskusuffikseissa, kuten alla olevassa "Muut laskusuffiksit"-kappaleessa esiteltävässä paikkojen määrän laskusuffiksissa.

Kuukausia laskettaessa kiinnitä huomiosi seuraaviin äännemuutoksiin:

フィン語1 kuukausi6 kuukautta10 kuukautta
漢字 一ヶ月 六ヶ月 十ヶ月
ひらがな いっかげつ ろっかげつ じゅっかげつ

Juuri kuten minuuttejakin laskiessa, suuria lukuja laskettaessa palataan aina takaisin käyttämään samaa lukutapaa kuin numeroissa 1-10.
(1) 十一ヶ月 (じゅういっかげつ) - Yksitoista kuukautta
(2) 二十ヶ月 (にじゅっかげつ) - Kaksikymmentä kuukautta
(3) 三十三ヶ月 (さんじゅうさんかげつ) - Kolmekymmentäkolme kuukautta

Muut laskusuffiksit

Käymme läpi joitain yleisimpiä laskusuffikseja, että tiedät kuinka laskusuffiksit yleisesti toimivat. Toivottavasti tämä auttaa sinut alkuun muiden laskusuffiksien opettelussa itseksesi, koska laskusuffikseja on yksinkertaisesti niin paljon, etten voi edes harkita käyväni niitä kaikkia lävitse. Tärkeä muistettava asia on se, että väärän laskusuffiksin käyttö on kieliopillisesti väärin. Jos siis lasket ihmisiä, niin silloin on käytettävä ihmisten laskusuffiksia jne. Joskus on myös hyväksyttävää käyttää yleispätevämpää laskusuffiksia kun oikeasti pitäisi käyttää jotain harvemmin käytettyä. Sitten joitakin laskusuffikseja.

日本語Käytetään
Ihmismäärän laskemisessa
Pitkien, sylinterinmallisten esineiden, kuten pullojen ja syömäpuikkojen, laskemisessa
Ohuiden asioiden ja esineiden, kuten paperien tai paitojen, laskemisessa
Sidottujen esineiden eli yleensä kirjojen laskemisessa
Pienten eläinten, esim. kissojen ja koirien, laskemisessa
Elävien olentojen iän (ihmisten ym.) laskemisessa
Pienten (usein pyöreiden) esineiden laskemisessa
Kertojen lukumäärän laskemisessa
ヶ所(箇所)Paikkojen lukumäärän laskemisessa
Minkätahansa esineen tai asian, jolla on harvinainen tai ei ole ollenkaan laskusuffiksia, laskemisessa

Laskeminen 1:stä 10:een (joitain muunnoksia saattaa olla)
ヶ所(箇所)
1 ひとり いっぽん いちまい いっさつ いっぴき いっさい いっこ いっかい いっかしょ ひとつ
2 ふたり にほん にまい にさつ にひき にさい にこ にかい にかしょ ふたつ
3 さんにん さんぼん さんまい さんさつ さんびき さんさい さんこ さんかい さんかしょ みっつ
4 よにん よんほん よんまい よんさつ よんひき よんさい よんこ よんかい よんかしょ よっつ
5 ごにん ごほん ごまい ごさつ ごひき ごさい ごこ ごかい ごかしょ いつつ
6 ろくにん ろっぽん ろくまい ろくさつ ろっぴき ろくさい ろっこ ろっかい ろっかしょ むっつ
7 しちにん ななほん ななまい ななさつ ななひき ななさい ななこ ななかい ななかしょ ななつ
8 はちにん はちほん はちまい はっさつ はっぴき はっさい はっこ はちかい はっかしょ やっつ
9 きゅうにん きゅうほん きゅうまい きゅうさつ きゅうひき きゅうさい きゅうこ きゅうかい きゅうかしょ ここのつ
10 じゅうにん じゅっぽん じゅうまい じゅっさつ じゅっぴき じゅっさい じゅっこ じゅっかい じゅっかしょ とお

Muuttuneet äänteet on korostettu. Nollaa ei lasketa, koska siinä ei ole mitään laskemista. Sen sijaan voidaan käyttää yksinkertaisesti 「ない」:ta tai 「いない」:ta. Taulukossa on käytetty hiraganaa osoittamaan sanojen ääntämystä, mutta kuten aikaisemminkin, ne kirjoitetaan yleensä joko numero tai kanji + laskusuffiksi, paitsi yksi poikkeus, 「とお」, joka kirjoitetaan pelkällä 「」-kanjilla.
Suurempiin lukuihin pätee sama asia kuin aikaisemminkin eli käytä suurempien lukujen normaalia ääntämystä ja kierrätä numeroiden 1-10 lukutapoja, paitsi 「一人」 ja 「二人」, jotka muuttuvat normaaleihin 「いち」- ja 「」-muotoihin kun ensimmäiset kaksi on ohitettu. Siispä 「一人」 on 「ひとり」 kun taas 「11人」 on 「じゅういちにん」. Sen lisäksi, yleislaskusuffiksia 「~つ」 voidaan käyttää vain tarkalleen kymmeneen asiaan asti. Sen jälkeen voidaan käyttää tavallisia numeroita.

Huoma: Iän laskusuffiksi kirjoitetaan usein 「」, koska aina ei ole aikaa kirjoittaa monimutkaisempaa kanjia 「」. Lisäksi, ikä 20 luetaan yleensä 「はたち」 eikä 「にじゅっさい」.

」:n käyttäminen järjestyksen ilmaisemisessa

」 (luetaan: 「」) voidaan liittää useisiin laskusuffikseihin osoittamaan järjestystä. Yleisin esimerkki on 「」-laskusuffiksi. Esimerkiksi 「一番」, joka tarkoittaa "numero yksi", muuttuu muotoon "ensimmäinen" kun sen perään lisätään 「」 (一番目). Samalla tavalla 「一回目」 on ensimmäinen kerta, 「二回目」 on toinen kerta, 「四人目」 on neljäs henkilö ja niin edes päin.
← Edellinen (Pyynnöt ja käskyt) Sisällysluettelo Seuraava (Yhteenveto) →